The official ero.

On se jännä, miten ero miehestä voikin tuntua näin rankalta..Puhuttiin tunnin puhelimessa illalla, ja se päätty siihen et tein sen aivan lopullisen päätöksen että ei nähdä eikä olla enää yhteydessä. Aluksi olin raivona sille, mut sit se muuttukin suruksi, vaikka miten ''vahva'' yrittää olla niin it hurts. Ajatuskin siitä että ei enää näe sitä toista, jota on nähnyt niin paljon, ei vaan pysty käsittelemään sitä.. Mutta kai se tästä? I hope ainakin. Pitää vaan keksiä kaikkea muuta tekemistä/ajateltavaa niin ei ajattele sitä. Joo, mut ei kyl kauheesti auta asiaa se että mulla on vapaapäivä huomenna and nothing to do, paitsi että perkeleen huoltomiehet vaihtaa huomenna aamulla avaimet meidän taloyhtiöön, just silloin kun mä haluan vaan piiloutua peiton alle ja nukkua murheet pois, niin ne marssii sisään.