On ollu pari päivää vähän hiljaiseloa mulla. Syystä tai toisesta. Illallinen sen miehen kanssa jota tapailen meni hyvin ja ei hyvin. Tuntuu kun aina kaikki mun mies- jutut on niiiiiin vaikeita! Kaikki muiden mies- jutut sujuu aina hyvin ja ilman mitään ongelmia, mutta mulla aina on ongelmia! Jopa mun ystävät on sanonut mulle samaa, että miksi mä aina tapaan ne ongelma- miehet haha! Juuh eli yritin nyt sitten puhua tän mun miehen kanssa siitä että mä en halua vaan ''hengailla'' vaan haluan jotain enemmän tai ei mitään. Vastaus oli kyllä edelleen sama tältä mieheltä, eli että se ei nyt pysty mihinkään vakavaan, mutta haluaa kummiskin olla mun kanssa. AARGH! What to do?? Tunteet on kyllä nyt ihan sekaisin. Eikä sekään asia auttanut asiaa että heti kun tultiin sen asunnolle niin sen exä soitti sille (yet again!!). Jättäis nyt sen rauhaan (ja mut myös), eikä soittelis sille joka helvetin päivä. No mutta ei jaksa nyt vaivata mun pientä päätä sillä, tai siis tällä asialla. Asioilla on tapana järjestyä, and i want to believe in that!
Eilen kävin vihdoinkin katsomassa Avatarin, ja pakko sanoa että se oli ihana. Tosi hienosti tehty ja hieno leffa! Ärsytti kyl kun ne 3D- lasit paino niin paljon (varsinkin kun se leffa kesti jotain 3h). Ne vois keksiä vähän kevyemmät lasit, heh! Juu, ja tottakai törmäsin myös yhteen entiseen typpiin jota tapailin parisen vuotta sitten. En moikannut sitä, heh, koska siitä olis kyl tullut niiiin kiusallinen tilanne! Varsinkin kun se oli jonkun naisen kanssa siinä.. ja sit kun lähdettiin kotiin päin niin vastaan tuli yksi kaveri jonka kanssa meni välit poikki melkein 2 vuotta sitten. En moikannut sitäkään, menin niin shokkiin ja katsoin äkkiä alas maahan. Oltiin monta monta vuotta todella hyviä ystäviä, mutta se oli semmonen kaveri joka oli todella ilkeä ja aina sen piti olla parempi kun mä joka ikisessä asiassa etc niin laitoin sitten välit poikki. Melkein 2 vuotta meni ja en koskaan törmännyt siihen, vaikka me molemmat asutaan Helsingissä joka ei ole niin iso paikka, ja oon aina miettinyt et miten se voi olla mahdollista et ei olla törmätty, mut nyt se sit tapahtu. Ja mä menin shokkiin, jostain syystä..ja nyt tuli kauhee huono omatunto kun en moikannut ja vaihtanut kuulumisia. Okei, siitä olisi kyl kans voinu tulla vähän vaivalloista. Mutta nyt mietin että pitäiskö mun kirjottaa sille jotain facebookissa? En tiedä.
Nyt laitan hyvää musiikkia päälle, ja alan raivo- siivoomaan jippiduu!
Tekstit
